Kun Jaajo Linnonmaa ilmoitti taputtelevansa Aamulypsy nimellä tuutista tupsahdelleen Radio SuomiPOPin aamuohjelmansa oli päällimmäisenä tuntemuksena pettymys, mutta toisaalta helpottunut tunnelma, kun tiesi, että selkeästi seuraavana autokaiuttimistamme korvia hivelisi Juha Perälän ja Petran luotsaama hittikimara KiimaaKaapissa.
Totaalisen euforian ja sisäisen harmonian järkytyksen aiheutti kuitenkin epäsopivaan vuodenaikaan kohdistettu aprillipilailu, jossa iltapäivälehtemme informoivat tuon kolmesataatuhatta kuumottavaa korvaparia omaavan ohjelmapaikan saavan johtohahmoikseen Janne ”hometalo” Katajan ja Esko ”olen kakskyt” Eerikäisen.
Janne Katajan meriitteihin kuuluu legendaarinen sideshow, jossain nimeltä mainitsemattomassa reality-kykyjen-esittely showssa, jossa tämä käheä-ääninen partasuu hassutteli pingviinin omaisin elein ja suorittein. Tämän jälkeen hän on esitellyt osaamistaan jos jossakin produktiossa, joista viimeisimpänä pöräyksenä tuttujuttu-show meets blingbling @ 2010-luku. Tuosta ohjelmasta voisi kirjoittaa oman artikkelinsa nimeltä-”R.I.P TV”.
Varsinaisen lööppipamauksen aiheutti Esko Eerikäisen lipuminen mikrofoonin varteen, tuohon taiteenlajiin, johon hänen hemaiseva ex-vaimonsakin on päätynyt. Eskon meriittilista vaikuttavuudessaan vetää Pingullekin vertaa ja ulosannillisesti ainavaan paranee. Tästä syystä en yhtään ihmettelekkään SuomiPOPin kanavajohdon itsetuhoisuutta yrityksen elinkaaren osalta ja näen juontajakaksikon valinnan syyt kristallinkirkkaana mielessäni. Jaajo oli yhtäkuin Radio SuomiPOP ja hänen poistuttuaan on aika kyseisen kanavankin poistua takavasemmalle.
Voice nimisen radiokanavan kätyrit taasen olivat selvästikkin tilanteesta selvillä ja päättivät pistää pystyyn poppoon, jolla nuo sadattuhannet petetyt kuulijat saataisiin haalittua heidän taajuussektorilleen. Ajatus kaunis kuin kommunismi, mutta tämäkin soppa saatiin pilattua mausteella, jonka tehtäviin ei saisi kuulua minkäänlainen verbaliikan tuottaminen tai radio-ohjelman juontaminen.
Nyt kun aamuohjelmista ei enää löydy kuunneltavaa, eikä päivissä sitä ole vuosiin enää ollutkaan , voimme yhteistuumin kasata radioistamme maakaistaleen ahvenanmaalle ja käydä siellä tutkiskelemassa loppusijoituspaikkaa entisille radiojuontajille.
Mieltäni kaivaa kuitenkin kysymys, mitä tapahtuu Sensei-Jaajon oppipoika Juha Perälälle ja ohjelman hätäjarrulle Petralle?
Perälähän on jo useasti läväyttänyt ilmaveivinsä ilmoille ja saanut niin Petran, kuin Jaajo Kenobinkin alaleuan amalgaameineen telluksen pintaan. Tuo aamuradion ihmepoika päästetään nyt siis vapaaksi kaduille vailla kaitsijaa? Ei kai sentään. Uskon, että Jaajon avaama väylä oikeasti viihdyttävien radio-ohjelmien maailmaan jatkuu perintöprinssin veressä , kunhan jonkun kanavapäällikön kuupassa syttyy energiansäästölamppu.
Rest in peace, kiitos 1945.
Merkinnät RSS-syötteenä